18.3.2009

Täytyskö sitä kuitenkin ottaa.

Heipä hei karvaiset ja vähemmän karvaiset ystävät jälleen kerran. Viime viikon alku oli mitä kammottavin liskodisko pukkasi suunnalta jos toiselta ja liian aikaiset aamut pistivät ainakin meikän vetämään vaan peittoa korville. Kaks tenttiä täyty käydä väkertämässä kuitenkin alkuviikosta, nähdään varmaan sit uusinnassa jos te opiskelijarenttuystäväiseni tätä luette. Tai sitten ei.

Jeps ja sitten asiaan. Kuten jo promootiokoneistomme ansiosta kaikki tiedättekin, kävimme viime perjantaina, 13. päivä soittelemassa Tikkakosken nuorisotiloilla. Auto-ongelmiahan oli luonnollisesti kun ei rahaa ole ja kaikki vitittää enemmän tai vähemmän. Mua vähemmän. Joskus kolmen jälkeen (vissii) roudailtii ja lähettiin pikkuhiljaa valumaan määränpäätä kohti. Perille saavuttaessa oli miksaaja- / teknikkopojat kasailemassa meille äänentoistoa ja pikku podiumia missä sitten oli myöhemmi tarkotus riehua. nii ja tietysti soittaa. Yllättävän vaivattomasti saatiin kamat lavalle pystyyn ja pelittämään sekä soundtsekki vedettyä ja oltiinki jossain vaiheessa perkeleen ilosia että oltii ajoissa. Ihme. Sit oli aika suunnata takasi Jyväskylään kun joka ukkoa hiukoi jonki verran ja käytiin Kebab Housessa rullalla himomme laannuttamassa. Sitte paineltiinki pikkuhiljaa takasi taas tikikselle. Nii käytiin myös ostamassa folioo ja keljukelmua josta lisää alempana.

Yhdeksän jälkeen joskus sitte aloteltiin soittamaan ja tupahan oli mukavan täynnä josta innostuttii taas jonki verran. Meininkit oli ok heti alusta lavalla ja tuntui nuorisosta osa lämpenevän heti ensimmäisen biisin aikana. Saakeli, tais siellä muutaman miehen tai pojan pittikin muodostua edellä mainituista miksaaja- / teknikkosankareista.

Kerrankin kaikki tais kuulla soittaessaan enemmän tai vähemmän toisiaan joka teki soitosta hiukan vielä mukampaa. Tosin tilassa tuli 7 metrin päässä seinä vastaan niin kaikki mitä soitettiin tuli takasi korviin pienenä delayna joka häirihti välillä soittoa. Yllättäen meikäläisen mikki oli taas päin fittornaa kun täyty taustoja laulaa, ei tainnu olla ensimmäinen kerta. Viimesissä rykäsyissä se rupes sitte pelittää ku jotain nuppeja siellä kivasti vääntelivät. Eipä siinä, kokonaisuudessaan ihan hyvä paketti oli meiltä (Eliaksen välispiikkejä lukuunottamatta, vitin apina). Ja kiitoksia sateli sieltä ja täältä keikan jälkee joiltaki ukoilta.

Noh sit roudattii kamat autoo ja lähettii pikapikaa viemään niitä takasi varastoon ja lainattuja kamoja homojunnujen reenikselle minne eliaksella jostain syystä avain. V niin kuin verilettu, ajatteli suurin osa meistä kun otettii foliot ja kelmut esille ja rupesimme tekemään junnujen kamoista kiiltäviä paketteja kostoksi jokin aika taakse päin tapahtuneesta teosta. Siinä vanhoina varastomiehinä aleksin kanssa paketoitii kaikki oikeaoppisesti jotta tavara ei pääsis huononemaan, jape töhräs tomin kalvoon paskaa ja elias oli vaa tohkeissaa. Onnee muute homejunnut christine's roadista ja loppuu se jäynänteko.

joo, no sit jape päätti lähtee uneksimaa ja myö muut lähettii sohwiin istumaan rokkitunnille. Ei siinä montaa olutta kerenny upottamaan kun tuli jo eliaksen ehdotuksia liköörin ja salmarinjuonnista. Lähes routalempimäinen ilme syttyi minun ja alen naamalle kun mietimme täytyskö sitä kuitenkin ottaa pitkän kaavan kautta vaikka kipeitä oltiinkin. Ei siinä suostuttelussa mennyt kun pari minuuttia ja oltiin ihan myytyjä. Siitä sitte oltii pilkkuu asti jos toiseenkin, tulin jälkijunassa jatkoille ja jouduin käyä ostaa koko lössille mäkkisafkat siinä matkalla, joista muuten haluan rahat takasin apinat. Mun rahat ei riitä ees nuudeliin kohta.

Aikalailla normiperjantai ihan kivaa menoa oli. Nyt afubutt alkaa pitkästä aikaa reenailemaan vähän enemmän ja muutama uusi biisi on kehitteillä joita sitten luultavasti soitellaan kevään, kesän ja syksyn mittaan keikoilla ja ehkä jollai lätylläkin. Pysykää karvaiset ja karvattomat varpaillanne ja varokaa heikkoja jäitä. Älkääkä juoko liikaa.

Niin ja otettii myös kuvia tapahtumasta niin elias pistää varmaa joitaki tänne jos siellä muutakin on ku pelkkää perseilyä.

Moi.

Ei kommentteja: